Harjoitukset13 min lukuaika

Kestävyysharjoittelu: Täydellinen Opas Kuntoilijalle 2026

Kestävyysharjoittelu kehittää hapenottokykyä ja sydänterveyttä. Tutkittu opas tehoalueista, harjoitusohjelmista ja kestävyyskunnon kehittämisestä aloittelijasta edistyneeksi.

RavinneRavinne
Juoksija metsäpolulla auringonnousun aikaan kestävyysharjoittelussa

Kestävyysharjoittelu: Täydellinen Opas Kuntoilijalle 2026

Hyvä kestävyyskunto voi pidentää elinikää jopa 4-7 vuodella ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä merkittävästi. Meta-analyysi yli 20 miljoonasta havaintoyksiköstä osoitti, että jokainen lisätty MET (metabolinen ekvivalentti) aerobisessa kunnossa vähentää kokonaiskuolleisuusriskiä 11-17% [3].

Jos haluat kattavan oppaan juoksuharjoittelusta, tutustu juoksu-oppaaseemme 2026.


Miksi Lukea Tämä?

Tutkittu tieto – perustuu vertaisarvioituihin meta-analyyseihin ja uusimpaan tutkimustietoon ✅ Käytännön ohjelmat – harjoitusesimerkit aloittelijasta edistyneeksi ✅ Selkeät tehot – ymmärrä sykealueet ja niiden merkitys


1. Mitä Kestävyysharjoittelu On?

Kestävyysharjoittelu on liikuntaa, joka kehittää sydän- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa ja käyttää happea pitkäkestoisessa rasituksessa. Se parantaa maksimaalista hapenottokykyä (VO2max), joka on yksi luotettavimmista kokonaisvaltaisen kunnon ja terveyden mittareista. VO2max-arvo kertoo, kuinka paljon happea elimistösi pystyy käyttämään minuutissa maksimaalisessa rasituksessa.

Kestävyysharjoittelu jaetaan kahteen päätyyppiin: aerobiseen ja anaerobiseen. Aerobisessa harjoittelussa lihakset saavat riittävästi happea energiantuotantoon, ja tällaista harjoittelua voidaan ylläpitää pitkään. Anaerobinen harjoittelu puolestaan tapahtuu niin kovalla teholla, että hapensaanti ei riitä, ja energiaa tuotetaan ilman riittävää happea – tämä tuntuu "maitohappojen kertymisenä" ja jaloissa poltteena [1].

Tutkimusten mukaan korkeaintensiteettinen intervalliharjoittelu nostaa VO2max-arvoa 5,5-7,2% tehokkaammin kuin tasavauhtiharjoittelu samalla kokonaistyömäärällä. Tämä johtuu sydämen iskutilavuuden merkittävästä kasvusta intensiivisen harjoittelun seurauksena [1].


2. Kestävyysharjoittelun Terveyshyödyt

Juoksija metsäpolulla hölkkäämässä kestävyyskunnon kehittämiseksi

Hyöty 1: Sydän- ja verisuoniterveys

Laaja Harvard School of Public Healthin seurantatutkimus (116 221 henkilöä, 30 vuoden seuranta) osoitti, että 300-600 minuuttia kohtalaista aerobista liikuntaa viikossa vähentää sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta 28-38% ja kokonaiskuolleisuutta 26-31%. Jo 150 minuutin viikoittainen liikunta tuottaa 20-21% kuolleisuusriskin vähenemisen [3].

Hyöty 2: Pidempi ja terveempi elämä

Meta-analyysi 165 033 entisestä huippu-urheilijasta osoitti, että kestävyysurheilijat elävät keskimäärin pidempään ja heillä on pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään. Alle 4 minuutin mailin juosseet urheilijat elivät keskimäärin 4,7 vuotta pidempään kuin yleinen väestö [3].

Hyöty 3: Aineenvaihdunnan ja painonhallinnan paraneminen

Kestävyysharjoittelu parantaa rasva-aineenvaihduntaa ja insuliiniherkkyyttä. Säännöllinen aerobinen liikunta lisää mitokondrioiden määrää lihassoluissa jopa 40%, mikä tehostaa kehon kykyä käyttää rasvaa energianlähteenä ja helpottaa painonhallintaa [3].

📖 Lue myös: Peruskunnon kehittäminen


3. Harjoittelun Tehot ja Sykealueet

Kestävyysharjoittelun tehot jaetaan tyypillisesti viiteen tai kuuteen alueeseen. Oikean tehoalueen valinta on ratkaisevaa harjoittelun vaikuttavuudelle:

TehoalueSyke (% max)LaktaattiKäyttötarkoitus
Alue 1 PalautuminenAlle 60%Alle 1,5 mmol/LAktiivinen palautuminen
Alue 2 PeruskestävyysNoin 60-70%Noin 1,5-2 mmol/LAerobisen pohjan rakentaminen
Alue 3 VauhtikestävyysNoin 70-80%Noin 2-4 mmol/LKynnysharjoittelu
Alue 4 MaksimikestävyysNoin 80-90%Yli 4 mmol/LVO2max-kehitys
Alue 5 NopeuskestävyysYli 90%KorkeaAnaerobinen kapasiteetti

Huom: Yksilöllinen vaihtelu tehoalueissa on merkittävää – tutkimusten mukaan sykealueiden variaatiokerroin voi olla jopa 20-29% yksilöiden välillä [4].

Arvioi maksimisykkeesi yksinkertaisella kaavalla: 220 - ikä = maksimisyke. Tarkemman arvion saat kuntotestauksella.


4. Kestävyysharjoittelun Lajit

Pyöräilijä maantiellä auringonvalossa kestävyysharjoittelussa

Juoksu

Juoksu on tehokkain kestävyyslaji energiankulutukseltaan ja kehittää hapenottokykyä nopeasti. Aloittelijalle juoksu-kävely-yhdistelmät ovat hyvä tapa totuttaa keho rasitukseen. Juoksun haittapuolena on nivelten kuormitus, joten hyvät kengät ja asteittainen eteneminen ovat tärkeitä.

Pyöräily

Pyöräily on niveliä säästävä vaihtoehto, joka sopii erityisesti ylipainoisille tai nivelongelmaisille. Pyöräily kehittää erityisesti jalkojen lihaskestävyyttä ja aerobista kapasiteettia ilman iskutusta.

Uinti

Uinti on koko kehoa kuormittava laji, joka kehittää sekä hapenottokykyä että ylä- ja keskivartalon lihaskestävyyttä. Veden noste tekee siitä erinomaisen vaihtoehdon loukkaantumisista toipuville.

Hiihto

Maastohiihto on yksi tehokkaimmista kestävyyslajeista, koska se aktivoi sekä ylä- että alavartalon suuria lihasryhmiä. Hiihto kehittää erinomaista kokonaisvaltaista kestävyyskuntoa.

📖 Lue myös: 5 km juoksuohjelma aloittelijalle


5. Harjoitusohjelma: Aloittelijasta Edistyneeksi

Aloittelijan ohjelma (viikot 1-8)

Tavoite: Totuttaa keho säännölliseen liikuntaan ja rakentaa aerobinen pohja.

PäiväHarjoitusKestoTeho
MaanantaiKävely/hölkkäKesto 20-30 minAlue 1-2
KeskiviikkoKävely/hölkkäKesto 20-30 minAlue 1-2
PerjantaiKävely/hölkkäKesto 25-35 minAlue 1-2

Huom: Aloita juoksu-kävely-yhdistelmillä, esimerkiksi 3 minuuttia kävelyä ja 1 minuutti hölkkää. Lisää juoksuosuuksia vähitellen.

Keskitason ohjelma (viikot 9-16)

Tavoite: Kehittää peruskestävyyttä ja lisätä harjoitusmäärää.

PäiväHarjoitusKestoTeho
MaanantaiPeruskestävyysKesto 40-50 minAlue 2
TiistaiKevyt lenkkiKesto 30 minAlue 1-2
TorstaiVauhtikestävyysKesto 30-40 minAlue 2-3
LauantaiPitkä lenkkiKesto 60-75 minAlue 2

Edistyneen ohjelma (viikot 17+)

Tavoite: Maksimoida VO2max-kehitys ja kilpailukunto.

Huipputason kestävyysurheilijat käyttävät tyypillisesti "polarisoitua" harjoitusmallia, jossa noin 80% harjoittelusta tehdään matalalla teholla (alue 1-2) ja noin 20% korkealla teholla (alueet 4-5). Keskitehoinen "harmaa alue" (alue 3) pidetään minimissä [4].

Laske henkilökohtainen energiantarpeesi energiantarve-laskurillamme.


6. Intervalliharjoittelu: Tehokas Tapa Kehittyä

Korkeaintensiteettinen intervalliharjoittelu (HIIT) on tutkitusti tehokas tapa parantaa maksimaalista hapenottokykyä. Tutkimuksessa, jossa verrattiin eri harjoitusmenetelmiä samalla kokonaistyömäärällä, 4x4 minuutin intervallit nostivat VO2max-arvoa 7,2% kun tasavauhtiharjoittelu tuotti vain maltillisen parannuksen [1].

Tehokas 4x4 intervalliharjoitus:

  1. Lämmittely 10 minuuttia (alue 2)
  2. 4 minuutin veto teholla 90-95% maksimisykkeestä
  3. 3 minuutin palautus (alue 1)
  4. Toista 4 kertaa
  5. Jäähdyttely 10 minuuttia

Varoitus: Intervalliharjoittelua tulisi tehdä korkeintaan 1-2 kertaa viikossa riittävän palautumisen varmistamiseksi. Liian usein toistuva kova harjoittelu voi johtaa ylikuntoon.

📖 Lue myös: 10 km juoksuohjelma


7. Yleisimmät Virheet

❌ Virhe 1: Liian kova teho peruskestävyyslenkeillä

Monet harjoittelevat "harmaalla alueella" – liian kovaa peruskestävyyslenkeillä, mikä estää riittävän palautumisen ja hidastaa kehitystä. Peruskestävyyslenkillä pitäisi pystyä puhumaan vaivatta. Jos hengästyt, hidasta vauhtia.

❌ Virhe 2: Liian nopea eteneminen

Harjoitusmäärän nosto yli 10% viikossa lisää loukkaantumisriskiä merkittävästi. Keho tarvitsee aikaa sopeutua uuteen kuormitukseen. Ole kärsivällinen – kestävyyskunnon rakentaminen on pitkäjänteistä työtä.

❌ Virhe 3: Palautumisen laiminlyönti

Kehitys tapahtuu levossa, ei harjoituksissa. Riittävä uni (7-9 tuntia), ravinto ja lepopäivät ovat välttämättömiä. Ylikunto on todellinen riski, joka voi viedä edistymisen kuukausiksi taaksepäin.


8. Kestävyysharjoittelu ja Voimaharjoittelu

Urheilija venyttelemässä kestävyysharjoituksen jälkeen palautumista varten

Kestävyysharjoittelun ja voimaharjoittelun yhdistäminen tuottaa parhaat terveyshyödyt. American Heart Associationin tuore kannanotto (2023) korostaa, että voimaharjoittelu vähentää kokonaiskuolleisuusriskiä 15%, sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta 17% ja syöpäkuolleisuutta 12% [3].

Optimaalinen yhdistelmä sisältää:

  • 2-3 kestävyysharjoitusta viikossa (yhteensä 150-300 minuuttia)
  • 2 voimaharjoitusta viikossa (noin 60 minuuttia yhteensä)
  • 1-2 lepopäivää

📖 Lue myös: Juoksijan voimaharjoittelu


Yhteenveto

Kestävyysharjoittelu on yksi tehokkaimmista tavoista parantaa terveyttä ja pidentää elinikää. Tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että säännöllinen aerobinen liikunta vähentää sydän- ja verisuonitautien, syövän ja ennenaikaisen kuoleman riskiä. Tärkeintä on aloittaa maltillisesti, edetä asteittain ja pitää noin 80% harjoittelusta matalalla peruskestävyysteholla.

Intervalliharjoittelu on tehokas lisä peruskestävyyspohjaan, mutta sitä tulee annostella maltillisesti. Kestävyysharjoittelun ja voimaharjoittelun yhdistelmä tuottaa parhaat kokonaisterveyshyödyt.

Seuraava askel: Laske juoksuvauhtisi juoksuvauhtilaskurillamme ja aloita harjoittelu omalle tasolle sopivalla ohjelmalla.


Usein kysytyt kysymykset

Kuinka usein kestävyysharjoittelua pitäisi tehdä?

Aloittelijalle 2-3 kertaa viikossa riittää kestävyyskunnon kehittämiseen. WHO:n suositusten mukaan aikuisten tulisi harrastaa vähintään 150 minuuttia kohtalaista tai 75 minuuttia reipasta aerobista liikuntaa viikossa. Edistyneemmät voivat harjoitella 4-6 kertaa viikossa, mutta tärkeintä on säännöllisyys ja riittävä palautuminen harjoitusten välillä.

Mikä on paras kestävyyslaji aloittelijalle?

Kävely ja kevyt juoksu ovat parhaita kestävyyslajeja aloittelijalle, koska ne eivät vaadi erityistä tekniikkaa tai kalliita välineitä. Pyöräily ja uinti ovat hyviä matalan iskutuksen vaihtoehtoja nivelongelmaisille. Tärkeintä on valita laji, josta nauttii – se lisää harjoittelun säännöllisyyttä ja pysyvyyttä.

Miten tiedän harjoittelevani oikealla teholla?

Peruskestävyysharjoittelussa sinun pitäisi pystyä puhumaan vaivatta. Syke on tyypillisesti 60-70% maksimisykkeestäsi. Kovemmissa intervalliharjoituksissa syke nousee 85-95% maksimista. Yksinkertainen sykemittari tai RPE-asteikko (koettu rasittavuus 1-10) auttavat tehon seurannassa.

Kuinka nopeasti kestävyyskunto kehittyy?

Ensimmäiset parannukset kestävyyskunnossa näkyvät jo 2-4 viikossa säännöllisen harjoittelun aloittamisesta. Merkittävä VO2max-parannus (10-20%) vaatii tyypillisesti 8-12 viikon johdonmukaisen harjoittelun. Pidemmällä aikavälillä yli 20 viikon harjoitusohjelmat tuottavat parhaat tulokset erityisesti ikääntyvillä.

Voiko kestävyysharjoittelua tehdä liikaa?

Kyllä, äärimmäisen kestävyysharjoittelun (esim. ultramaratonit) riskit voivat ylittää hyödyt joillakin yksilöillä. Tutkimusten mukaan kuolleisuushyödyt maksimoituvat noin 150 minuutin viikoittaisella reippaalla liikunnalla, ja erittäin suuret määrät voivat jopa vähentää suojaa. Kohtuullisuus ja riittävä palautuminen ovat avainasemassa.

Lähteet

  1. 1.Helgerud et al. (2007). Aerobic high-intensity intervals improve VO2max more than moderate training. Medicine & Science in Sports & Exercise. [Lähde]
  2. 2.Scribbans et al. (2016). The Effect of Training Intensity on VO2max in Young Healthy Adults: A Meta-Regression and Meta-Analysis. International Journal of Exercise Science. [Lähde]
  3. 3.O'Keefe et al. (2023). Training Strategies to Optimize Cardiovascular Durability and Life Expectancy. Missouri Medicine. [Lähde]
  4. 4.Stöggl & Sperlich (2015). The training intensity distribution among well-trained and elite endurance athletes. Frontiers in Physiology. [Lähde]